Kesän ankara kilpailukausi lähestyy huimaa vauhtia ja viimeistään nyt täytyy patistaa liukkaiden kelien takia tallissa viruneet estehirmut tuulettumaan ja ylimääräisiä energioita purkamaan - ja mikäs olisikaan parempi tapa aloittaa treenaaminen kuin osallistua Heijastuksen tarinamuotoiseen estevalmennukseen! Valmennus järjestetään Heijastuksen maneesissa 15.4.2008 ja se on avoinna kaikille hevosille ja poneille jotka onnistuvat liitelemään vähintään 100 cm korkeiden esteiden ylitse. Shetlanninponit ja raskastekoiset työpollukat eivät siis ole kutsuttuja!
70 minuuttia kestävän tunnin aiheena on askellus ja esteille lähestyminen.
1. harjoitus: kun kaikki ovat kävelleet alkukäynnit löysin ohjin, alkuverrytellään hevosia kevyessä ravissa kolmikaarisella kiemurauralla. Jokaisen kaaren välissä olevalla suoralla on yksi maapuomi, jota tulee lähestyä suoraan. Olkaa erityisen tarkkoina reittien kanssa, huomioikaa myös asetus ja taivutus kaarteen suuntaan ja puomin ylitys keskeltä.
2. harjoitus: jatketaan verryttelyä kahdeksikolla ravissa. Kahdeksikon päissä on toisessa päässä kahden ja toisessa päässä kolmen kavaletin (korkeus noin 50 cm) sarja, joka ylitetään ravissa. Pienempien ratsujen tulee siis pidentää ja isompien lyhentää askellustaan, tämähän pitää ratsastajan ottaa huomioon jo sarjalle tultaessa mahdollisilla puolipidätteillä tai eteenajolla. Suoritukseen vaikuttaa myös se että sarja on kaarevalla uralla ja hevosen tulisi taipua ja vähän asettuakin kaaren mukaisesti. Tämä tehtävä auttaa askelluksen tahdin kontrolloinnissa.
3. harjoitus: laukkaa! Ratsukot nostavat laukan kaviouralla ja laukkaavat uran myötäisesti ensin vasempaan kierrokseen myötälaukassa. Toisella pitkällä sivulla on 80 cm korkea okseri, joka hypätään tasaisella tempolla ja mahdollisimman rauhallisesti. Lyhyellä sivulla käännytään suurelle pääty-ympyrälle ja hypätään tällä ympyrällä oleva 80 senttinen pysty niin pienestä kulmasta kuin mahdollista - harjoitus suoritetaan useita kertoja joten ensimmäisellä kerralla pystylle voi tulla vaikka melkein suoraan pienentäen tulokulmaa vähitellen. Ympyrän jälkeen palataan uralle josta kuitenkin tehdään kaarre (serpentiiniura) 100 cm korkealle pystylle joka on muutaman metrin päässä uran sisäpuolella ja hypätään pysty normaalisti vastalaukassa lähestyen. Esteen jälkeen palataan uralle ja jatketaan seuraavan pitkän sivun okserille jne. Harjoitus suoritetaan myös oikeaan kierrokseen järjestyksessä okseri - pysty serpentiiniuralla - pysty ympyrällä.
4. harjoitus: viimeinen harjoitus suoritetaan myöskin laukassa. Pitkällä sivulla on epätasaisin välimatkoin kolme maapuomia. "Normaalilaukkainen" 160 senttiä säkäkorkeutta omaava hevonen saa ensimmäiseen väliin tasaisella tahdilla kaksi ja toiseen väliin neljä laukka-askelta. Harjoituksessa kuitenkin pyritään mahduttamaan väleihin eri määrä askeleita: hevosilla ensin kolme + kolme ja sen onnistuttua kaksi + viisi laukka-askelta ja poneilla ensin kolme + kuusi ja sitten kaksi + viisi askelta. Tehtävässä ratsastaja joutuu siis venyttämään tai lyhentämään hevosen askellusta tarpeen mukaan, huomioiden myös oman ratsunsa askelten pituuden ja laukan tempon.
Lopuksi jokainen halukas saa hypätä toisella pitkällä sivulla olevan 100 cm korkean okserin kerran onnistuneesti, minkä jälkeen rauhoitellaan ratsut raviin ja annetaan niille ohjaa. Loppuverkat suoritetaan kevyessä ravissa pyöritellen hevosia esimerkiksi ympyröillä, kahdeksikoilla ja kiemuraurilla yrittäen saada ne rentoutumaan mahdollisimman hyvin. Ratsukot voivat siirtyä omia aikojaan käyntiin löysin ohjin kuunnellakseen valmentajan kommentit.
Maarya (CeRi) - SS Tigerol
Mistä vetoa, että Tikrun päässä takoi pukkirodeomahdollisuuden lisäksi Van Halenin vanha jumputusbiisi Jump, kun pääsimme Heijastuksen maneesiin. Kipitimme Tikrun kanssa pahoitellen, viitisen minuuttia myöhässä uralle, ja esitin anteeksipyyntöni kaikille paikalla olijoille. Annoin löysät ohjat ja Tiikeri sai mahdollisuuden venytellä rauhassa, kun minä kuuntelin tarkkaavaisena selostusta tunnista. "Hyvältä vaikuttaa", ajattelin ja kokosin merkin saatuani ohjat käsiini. Lähdimme ravaamaan, ja Tikrulla meni hetki, ennekuin se sai jutun ideasta kiinni, mutta pian lähestyimme jo hienosti kiemurauralla olevaa kolmatta puomia. Kahden ensimmäisen kiemurauran kanssa oli ongelmia saada Tikru taivutuksen jälkeen suoraksi puomille, ja menemään se keskeltä yli. Kirosin hiljaa mielessäni, ja tein reilusti puolipidätteitä pitääkseni tamman tarkaavaisuuden yllä. Onneksi se auttoi, ja pian saimme jopa kehuja työskentelystämme. Tehtävässä piti olla tarkkana, mutta se kyllä kelpasi meille, etenkin koko alkuvuoden laiskottelujen jälkeen.
Huilimme hetken sillä välin, kun Amar pystytti pari kavalettia kahdeksikon päihin. Hölmistyimme Tikrun kanssa hieman, tuollaista ei ole tullut mieleenkään harjoitella! Nostimme kuitenkin uudelleen kuuliaisesti ravin, ja lähenimme ensimmäistä sarjaa. En muistanut tietenkään askeleenlyhennystä, joten Tikru pomppi kaikki kuin kenguru, osaamatta asettaa jalkojaan yhtään mitenkään. Näpäytin raipalla sitä seuraavan sarjan kohdalla, tein pari kunnon puolipidätettä, ja pääsimme esteet nätisti yli, vaikka vähän kaviot kolahtivatkin. Tämä tehtävä oli haastavuudessaan kiva, vaihtelua kisaratoihin! Saimme Tikrun kanssa silti vähän moitteita vasemmassa kierroksessa huonosta asetuksesta.
Tikru selvästi aisti tunnin puolessavälissä, että kohta laukataan, sillä se alkoi tahtia innoissaan ja hyppäsi pari pukkiakin. Laukka nousi käskyn kuuluessa, mutta jouduin vaihtamaan laukkaa pari kertaa. Lähestyimme Tikrun kanssa pitkän sivun estettä, ja tamma hyppäsi sen kuin vettä vaan, ja vieläpä ilman rodeonumeroa! Saimme tästä hyvästä koko ryhmältä raikuvat aplodit, mikä nosti mielialaani kummasti. Tein puolipidätteen, ja käänsin Tikrun pääty-ympyrälle, jonka pystyesteen ylitimme myöskin upeasti, hiekka vain pöllysi tamman kaartaessa sille. Koska kaarteemme oli vielä hieman turhan iso, jouduimme jäämään hyppäämään estettä vielä parin kierroksen ajaksi. Tämän jälkeen teimme käskettyyn tapaan kaarteen ja hyppäsimme suurikokoisen pystyesteen vastalaukassa. Seurasimme Tikrun kanssa yllättävän hyvin ohjeita, vain muutama liian kova vauhti tiputti puomin. Mielestäni (ja Tikrunkin mielestä) tämä harjoitus oli kiva, sai meidät todellakin hereille!
Lepäsimme hetken aikaa harjoitusravissa, ja muksahdin kerran maahan, Tikrun pelästyessä kolisivia puomeja, kun osa vielä hyppäsi. Onneksi ei sattunut kuin vähän takapuoleen ;). Nostimme tällä kertaa heti ensimmäisellä kerralla myötälaukan, mistä olin todella ylpeä. Tämän harjoituksen aikana tuli molemmille meistä hiki pintaan, kun tuskissani yritin välillä saada yli-innokkaan tamman lyhentämään askeltaan, ja välillä tämän löysän kopukan pidentämään askellusta. Tämä harjoitus ei mennyt meillä kovinkaan hyvin (Tikrun vaihtelevasta eteenpäinpyrkimyksestä johtuen) mutta näin kärjistettynä sanottakoon, että se mikä ei tapa, vahvistaa. Hyppäsimme vielä kerran suurella loikalla pitkän sivun okserin yli, ja sen jälkeen verkkasin Tikrun vielä ravissa. Hetken päästä olimme jo uralla löysin ohjin, ja valmiina kuulemaan tuomiomme...
Kommentit: Pakko myöntää etteivät tehtävät menneet teidän osaltanne aivan putkeen, mutta lohdutukseksi voin sanoa että yhteistyönne sujui kuitenkin hyvin, selvästi tunnet ratsusi ja osaat antaa oikeat avut juuri silloin kun tarvitseekin :) Kannattaa treenata lisää erityisesti askelten pidennyksiä ja lyhennyksiä, ne tulevat ratkaiseviksi sitten vaikeammilla kisaradoilla! Ja ne toimivat hyvin vaikka verryttelynä ennen estetuntia, kiinnittävät ratsunkin huomion käsillä olevaan tehtävään.
Emma L (RR) - Valloittaja
Valloittaja oli tänään melkoisen riehakkaalla tuulella ja itsekin olin varsin innoissani keväästä. Alkukäynneissä Valloittaja meinasi vähän pelleillä ja oli alusta alkaen sellainen tunne, että Valloittaja saattaisi olla tänään vaikka parhaimmillaan, jos saisin sen innon ja energian koottua tehtävien suorittamiseen, tai sitten vaihtoehtoisesti tunnista saattaisi tulla ihan katastrofi ja pelkkää häsellystä. Kun sitten lähdettiin kunnolla liikkeelle Valloittaja olikin yhtäkkiä hirmuisen rauhallinen ja ravaili leppoista tahtia maapuomien yli ja teki nätit pehmeät kaarteet kolmikaariseen kiemurauraan.
Seuraavana tulimme kavalettisarjoja, joiden välit olivat vähän lyhyet Vallelle. Poika meinasi aluksi olla vähän turhankin laiska, eikä oikein koonnut ravia ja kolisteli kavaletteja kamalasti. Parin onnettoman yrityksen jälkeen alkoi ryhtiä kuitenkin löytyä ja poika nosteli nätisti jalkojaan korkealle ja kavalettisarjat sujuivat lopulta mallikkaasti.
Aloimme sitten tulla laukassa vaativahkoa harjoitusta ja Valle alkoi tajuta mistä onkaan kyse ja kuumeta aikalailla. Se kuunteli avut ihan nätisti kyllä ja säilytti hyvän lähes asiallisen tahdin, mutta koko ajan tuntui kuin Valle saattaisi hetkellä minä hyvänsä lähteä ihan käsistä. En uskaltanut lähestyä ympyrällä ollutta pystyä kovin pienestä kulmasta, sillä pelkäsin, että jos kovasti ohjaan vallea oikoreiteille, se ainakin innostuu ihan liikaa. Vastalaukassa hypätty pysty oli myös melkoisen haastava harjoitus. Alkuun tuntui, ettei tasapaino ja ponnistuskohta löydy millään ja puomejakin putoili, mutta lopulta saimme sillekin esteelle pari ihan nättiä lähestymistä.
Tulimme vielä puomeilla harjoitusta, jolla täytyi säädellä laukkaa. Valle tuntui edelleen melkoisen räjähdysherkältä, mutta toisaalta se olikin loppujenlopuksi melkoisen toimiva "viritys" laukansäätelyharjoitukseen. Alkuun piti ensimmäisessä välissä lyhentää laukkaa ja toiseen pidentää. Se sujui ihan kivasti. Valle lyhensi nätisti, joskin meinasi ajoittain mennä vähän turhankin koottuna, pidennys sujui pienellä pohkeen hipaisulla oikein mallikkaasti. Seuraavaksi ensimmäinen väli tultiin normaalilaukassa ja seuraavaan lyhennettiin oikein kunnolla. Valle lyhensi nätisti ja kulki oikein mallikkaasti tasapainossa, joskin innostui tekemään joka kerta huiman loikan viimeisen puomin yli. Se ei kuitenkaan hermostunut liikoja lyhentelystä, kunhan sen antoi vastakkaisella sivulla laukkailla vapaammassa muodossa. Oli juuri sellainen harjoitus, joka sopi Vallen mielentilalle ja jossa pääsi hyödyntämään sitä tilaa, joka on aika lähellä kaaosta ja käsistä lähtemistä, mutta vielä hallinnassa.
Hypättiin vielä loppuun pari kertaa metrin okseri, joka meni jo aika rauhallisissa tunnelmissa, ponnistukset osuivat kivasti kohdalleen, eikä edes tullut erityisesti kiinnitettyä huomiota siihen, että este oli 10 senttiä korkeampi kuin ne esteet, joita kisoissa tällä hetkellä hyppäämme. Loppuun ravailimme rauhallisesti ja rennosti pitkällä ohjalla. Kiitos kivasta ja opettavaisesta valmennuksesta!
Kommentit: Olen todella tyytyväinen siihen miten ratsastajana osaat kanavoida ratsusi energian tehtäviin - aina on mukavempi ratsastaa hevosta jota pitää mieluumin pidätellä kuin käskeä koko ajan eteenpäin, kunhan vain ratsu pysyy käsissä :) Välillä tosin vauhti kiihtyi kaikesta huolimatta aika huimaksi ja siksi suosittelisinkin että jokaisen tunnin alussa ja erityisesti ratsuasi innostavien tehtävien välissä tekisit siirtymäharjoituksia askellajeista toisiin, silloin vauhdin hillintä helpottuu ja ratsusikin toivottavasti kuuntelee sinua vieläkin paremmin. Yleisesti ottaen kaikki tehtävät sujuivat teiltä perushyvin, ainoana ongelmana näen tuon välillä liiallisenkin vauhdin.
Heijastus on virtuaalitalli! Heijastus is a SIM-game stable!