|
HEIJASTUS MUUTTAA (TAKAISIN) OSOITTEESEEN http://personal.inet.fi/koti/blueskie/heijastus/, päivitäthän linkkisi!
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
virtuaalihevonen Alempana lisää kuvia jotka voi klikata suuremmiksi! Kuvien © Amar, älä kopioi ilman lupaa! Sukujuuret
Sanasia luonteesta
Karos on aikamoinen veitikka, joka kiristelee ja koettelee tasaisin väliajoin niin hoitajansa kuin omistajansakin hermoja. Hoidettaessa ori on kyllä aika lutunen, vaikka voikin joskus tahallaan puskea täyttä juomaämpäriä kastellakseen hoitajansa, eikä niitä kuolaimia aina viitsisi nätisti suuhun ottaa tai kavioita nostaa ilman hoitajan suorittamaa raskasta työskentelyä. Kiinni sidottuna Karos pysyy kuitenkin paikallaan ja seurailee kiinnostuneena ympäristön tapahtumia välittämättä hoitajasta paljoakaan. Mikään hirmuinen rapsutusten haalija Karos ei ole, vaan enemmänkin vähän etäinen kaveri, joka kyllä osaa kuitenkin osoittaa kun jostain ihmisestä pitää.
Pesu ja vesi muutenkaan ei saa Karosia hyppimään ilosta, enemmänkin inhotuksesta. Pesukarsinaan ori menee vielä siinä vaiheessa ihan hyvin kun vettä ei ole näkyvillä, mutta heti kun joku nappaa vesiletkun käteensä ja alkaa suihkuttelemaan niin johan alkaa rimpuilu ja luimiminen. Karos kuitenkin rauhoittuu kun sille juttelee rauhassa, ei näytä epävarmuuttaan tai pelkoaan ja hoitaa pesuhommat mahdollisimman nopeasti. Ratsastettaessa orin alkaessa loikkia esimerkiksi maastoesteradalla läpi mentävän vesialueen kohdalla, auttaa siihen kova karjaisu, tai ehkä muutama moinen, ja päättäväinen apujen käyttö. Muutenkin ratsastettaessa Karos saattaa tuittuilla paljonkin jos on sattunut nousemaan väärällä jalalla karsinansa pohjalta. Se keksii aina silloin tällöin että maneesin nurkassa asuu mörkö tai kentän viereisessä pusikossa piileksii sapelihammastiikeri tai pahempaa, eikä sitten millään tahtoisi kulkea kyseisen kohdan ohitse vaan joko pysähtyy tykkänään tai ottaa vaarallisessa kohdassa sivuaskelia vaivihkaisesti muutamien metrien verran. Tällöin ratsastajalta vaaditaan taas tiukkuutta ja rutkasti päättäväisyyttä sekä vähän kovempia otteitakin.. Karos voi kyllä neitimäisesti vetäistä herneet nenään kovemmasta pohkeiden käyttelystä ja heittää pukkeja, mutta uskoo kyllä loppujen lopuksi, tahtojen taistelun jälkeen, että eivät ne pelottavat kohdat ehkä sittenkään niin pelottavia ole.. Kouluratsastus on Karosin mielestä tylsää mamoilua: se haluaisi vain kaahata mutkat suoriksi, kiitää lisäyksissä kuin Meksikon pikajuna ja loikkia pohkeenväistöissä sivulle heitellen jalkojaan kuin ripaskaa tanssittaessa. Vaatii siis todellakin ratsastajalta kärsivällisyyttä, taitoa ja hyppysellisen oveluuttakin jotta Karosin saa keskittymään kunnolla ja tekemään kaiken pyydetyllä tavalla. Myös äänihuulien kestävyydellä voi olla merkitystä, varsinkin koska erityisesti kouluradalla ori keksii kaikkea ylimääräistä ympäriistöönsä. Esteradalla Karos onkin usein liian innoissaan kiitämässä esteeltä toiselle keksiäkseen mitään ylimääräistä. Esteiden hyppely tämän hepan kanssa onkin aika luksusta kunhan vain jaksaa pidättää tarpeeksi, reagoi nopeasti ja ehtii aina välillä rauhoittelemaan ratsuaan. Karos nimittäin on esteradalla niin innoissaan että tahtoisi vain loikata jokaisen lähellä olevan esteen yli, jolloin ratsastaja saa olla tarkkana ettei Karos varsinkaan kisoissa hyppele esteitä miten sattuu. Tekniikka orilla kyllä on kunnossa, ja se hallitsee esteiden hyppimisen täydellisesti. Suoralla radalla ratsastajan ei tarvitsisi kuin istua kyydissä ja nauttia! Tosin ylikorkeisiin loikkiin voisi toki olla hyvä varautua.. Maastossa Karos on myös vain menossa, menossa ja menossa.. Se ei malttaisi millään vain kävellä vaan steppailee koko ajan ja ratsastajan tiukat pidätteet saavat sen vain kiemurtelemaan edestakaisin tien laidalta toiselle, minkä vuoksi puolipidätteet ovatkin aina Karosin kanssa maastoillessa IN. Laukkapätkät Karos kiitää huimalla vauhdilla, mutta hidastaa kyllä kunhan ratsastaja vain koko ajan pitää huolen, esimerkiksi niillä puolipidätteillä, ettei Karos unohda ratsastajan olemassaoloa vaan kuuntelee edes jonkin verran. Laukkapätkien jälkeen orin rauhoittumisessa tosin menee aina hetken verran aikaa. Voinet jo kuvitellakin että maastoesteitä hypätessä Karosin innostuneisuus kasvaa potenssiin sata, ja silloin se tarvitsee selkäänsä todella taitavan, hyvällä tasapainolla ja rohkeudella varustetun ratsastajan johon Karoskin luottaa!
Eläinlääkärin ja kengittäjän hoivissa Karos ei ole mitään hyvin käyttäytyvää sorttia, vaan kaipailee aina rauhoittavaa puhelua ja vakaata kiinni pitämistä tai sitomista. Joskus Karos on sitä mieltä ettei kengittäjä saisi koskea häneen ollenkaan, mutta muutama herkkupala ja rauhoittava silittely tai kunnon karjaisu auttavat kyllä asiaa. Talutettaessa Karos onkin todella yllättäen varsinainen höyrypää, mutta se pysyy kyllä hyvin taluttajan vierellä ja korkeintaan kurkottelee taluttajan etupuolelta kaulansa kanssa kauniiden tammojen perään. Kaikesta tuittuilustaan huolimatta Karos on siis kuitenkin pohjimmiltaan varmaan ihan kultainen poju, energinen vain! Otteita elämästäKarosin päiväkirja löytyy täältä.Ori kilpailee tasottomien kilpailujen lisäksi myös porrastetuissa, tarkista ominaisuuspisteet rekisterisivulta. kilpailut
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||