Heijastus ~ virtuaalitalli ~ huolenpito heijastuu tuloksina ~ vuodesta 2004

virtuaalihevonen
Dona DAU VH-00000
tutummin vain "Dona"

(© Connemara-Gestüt Glaskopf)

kimo connemaratamma, 146 cm x kasvattaja: Dino d'Augenveau (Italia), omistaja Amar
syntynyt 13.12.2008, 6 v. (2 kk = 1 va » 13.2. 7 v.) x Ko HeA, Re 90, Me 60, vaikea valjakko
valjakko- / koulupainotus x kisa- ja jalostuskäytössä

Sukujuuret

Donin isä San Silva oli Iso-Britanniassa syntynyt, Saksassa kisaratoja kiertänyt ja siitosoriksi takaisin Iso-Britanniaan palannut kimo, säältään 148 senttinen ori. Ori kilpaili loistavasti VaB-tasoisissa koululuokissa asti ja hurmasi kaikki erityisesti upeilla, lennokkailla liikkeillään. Siitoshevosena se periytti useampia jälkeläisiä, jotka ovat suurimmaksi osaksi perineet isänsä lahjat ja kilpailleet kouluradoilla niin Iso-Britanniassa kuin Saksassakin.

Don Juan, San Silvan isä ja Donan isänisänisä, oli hienorakenteinen ja arvokkaan oloinen tummanruunikko ori. Se syntyi Iso-Britanniassa ja kilpaili siellä hienosti menestyen vaativissa koululuokissa ja lisäksi se keräsi menestystä ja arvostusta myös näyttelykehistä. Jäätyään jalostusponin hommiin Juan oli hyvin suosittu tammanomistajien keskuudessa, mutta kuoli vain kolme vuotta kisaratojen hylkäämisensä jälkeen.

Saint Lilian, San Silvan punaruunikko emä, syntyi myöskin Iso-Britanniassa. Muista San Silvan sukulaisista eroten tämä tamma kilpaili aluksi niin esteillä kuin kouluradoillakin, mutta melko pian paljastui tamman olevan paljon lahjakkaampi kouluratsastuksessa, ja se jäi ainoaksi lajiksi jossa Lilian kilpaili. Kilpailtuaan peräti 10 vuotta, joista neljä erityisen menestyksekkäästi vaativan tason luokissa asti, ilmestyi tammalle jalkavikoja, jotka vetivät sen kisaradoilta siitostamman puuhiin. Lopulta tamma jouduttiin lopettamaan jalkavikojen vuoksi 22-vuotiaana.

Quite Amazing oli Don Quijoten ruunikko emätamma, joka ei valitettavan jännevaivan vuoksi kovin pitkäksi aikaa päässyt esittelemään ilmiselviä koululahjojaan kilparadoilla. Sen sijaan tamma siirtyi jo nuorena jalostuspuuhiin Iso-Britanniassa, jossa saikin monia varsoja. Koululahjojensa lisäksi tamma periytti varsoilleen myös hyvää rakennettaan, jolla oli menestynyt myös näyttelyissä ennen kisauransa ennenaikaista loppua.

Quite Amazingin isä oli komea raudikko Fabulous Major. Se menestyi sulavine liikkeineen kouluradoilla ja kauniin, melko kevyen rakenteensa ansiosta myös näyttelykehissä rahdaten kotimatkoilla mukanaan pokaalin jos toisenkin. "Majo" syntyi Irlannissa, mutta se myytiin jo varsana Iso-Britanniaan, missä se myös kuoli vanhuuteen 25-vuotiaana.

Quite Amazingin isä taas oli musta tamma Dancing Memory. "Memi" aloitti koulukisauransa heti hyvällä sijoituksella 7-vuotiaana, ja jatkoikin hyvää menestystään kouluradoilla. Ennen ratsastuskisoja tamma kilpaili jo palkintoja keräten näyttelyissä. 15-vuotiaana tammalla alkoi kuitenkin esiintyä jalkavikoja ja se myytiin erääseen arvostettuun siittolaan - olihan se menestynyt erittäin hyvin kisoissa ja näyttelyissä. Varsoja tamma sai seitsemän, joista Quite Amazing oli ensimmäinen. Memi kuoli vanhuuteen 23-vuotiaana.

Donan emä oli Italiassa syntynyt, Suomessakin kisamenestystä niittänyt ja takaisin Italiaan kilpailemaan palannut ja jalostuspuuhiin päätynyt tamma Bettina DAU. Säkäkorkeutta kärpäskimolta tammalta löytyi 145 senttiä ja se kilpaili keskivertoisesti menestyen pääasiassa Vaativa B -tasoisissa luokissa. Suomessa syntyneitä varsoja kiltillä mutta laiskahkolla tammalla on Donan lisäksi vain yksi, Italiassa varsoja on kuulemma syntynyt viisi kappaletta ja kaikki ovat jatkaneet emänsä kavionjäljissä kouluradoilla kilpaillen.

Bettinan isä, Alfons DAU, on saman italialaissiittolan kasvatti kuin Donakin. Se oli upearakenteinen ruunikko ori, joka menestyi pääasiassa näyttelykehissä saavuttaen kasan arvonimiä - kantakirjattiinpa ori myös II-palkinnolla. Kouluradoilla ori kilpaili jonkin verran pääasiassa Helppo A -luokissa ja menestyikin kohtalaisesti. Luonteeltaan orimainen ja älykäs Alfons sai kisauransa päätettyään viisi jälkeläistä.

Alfons DAU:n isä oli rautias Columbo Ciro. Se taas oli enemmänkin koulukilpailuissa mainetta niittänyt ori, jota ihailtiin sen herkän ratsastettavuuden vuoksi. Myös näyttelyissä tämä Italiassa syntynyt ja asunut, säältään 146 senttinen ori menestyi ihan mukavasti. Jälkeläisiä hyväluonteinen ori sai peräti kahdeksan kappaletta ennen kuolemaansa 20-vuotiaana.

Alfons DAU:n emä taas oli erinomaisesti näyttelyissä loistanut kimo tamma Elettra DAU. Luonteeltaankin tamma oli miellyttävä, tosin vanhetessaan siitä tuli kiukkuisempi erilaisten kipujen lisääntyessä - tamma lopetettiinkin kasvaimen vuoksi 17-vuotiaana. Näyttelykehistä Elettra ehti kuitenkin niittää mukavasti palkintoja, ja ehtipä se saattaa maailmaan kolme varsaakin. Muilla kisaradoilla tammaan ei törmätty, koska sen omistaja tahtoi keskittyä vain tamman näyttelyttämiseen.

Bettinan emä, Bellini Bambi BOU, kilpaili kouluratsastuksen lisäksi myös valjakkoajon noviisiluokissa. Kimon tamman säkäkorkeus oli 145 senttiä ja luonteeltaan se oli todella huolehtiva, joskin hullunkurinen vekkuli jota ei ollut vaikea saada innostumaan mistään. Varsoja "Bambi" sai viisi kappaletta kilpailtuaan ensin ihan mukavasti menestyen niin koulussa kuin valjakossakin.

Fabian BOU oli Bambin ruunikko, 147 senttinen isä, joka loisti kouluradoilla upeilla liikkeillään ja luonnostaan hyvällä muodollaan ja tasapainollaan. Luonteeltaan ori oli tosin melko temperamenttinen, mutta menestys kouluradoilla oli taattu kun orilla oli osaava ratsastaja joka osasi ohjata temperamentin oikein kisasuoritukseen. Jälkeläisiä Irlannissa asunut ori sai elinaikanaan viisi kappaletta.

Bambin emä oli hyvin kaunis, kimo tamma Kara Leonora. "Nora" oli luonteeltaan rauhallinen, joskus turhankin rauhallinen jopa, ja miellyttämishaluinen. Se kilpaili seuratasolla valjakko- ja kouluratsastuskilpailuissa menestyen molemmissa lajeissa ihan hyvinkin. Vaativiin luokkiin tamman vauhti ja innostus vain ei riittänyt, joten se siirtyi jo melko nuorena siitoskäyttöön saaden kaikkiaan kuusi varsaa.

Sanasia luonteesta

Dona on emänsä tapaan rauhallinen ja kiltti ponitamma, joskin kaikeksi onneksi se on perinyt isältään eteenpäinpyrkimystä liikutettaessa. Hoidettaessa Dona on oikea nautiskelija, harjattaessakin vain lepuuttaa takajalkaansa silmät raollaan ja alahuuli lörpällään. Muuten hoitaja saakin tehdä rauhassa tammalle mitä vain, mutta kavioita Dona ei oikein jaksaisi itse vaivautua nostamaan siinä rentoutuneessa olotilassa jonka vallassa aina hoidettaessa on. Myös kuolainten suuhun ottaminen on tamman mielestä joskus turhan vaivalloista, mutta kyllä se siitä pikkuhiljaa reipastuu kun hoitaja sitä vähän kannustaa.

Pesussakin Dona ottaa rennosti, se ei fiksuna tyttönä vettä kammoile tai ihmettele - uimisesta se tosin tykkää kovasti, ja sen kanssa pitääkin olla tarkkana ettei ajaudu turhan kauas rannasta! Talutettaessa Dona lompsii taluttajan vierellä uteliaasti ympäristöä tutkaillen, aina silloin kääntyen ja pysähtyen kun taluttaja pyytää. Kesäisin ruohotupsut kyllä ovat kovin houkuttelevia ja Dona saattaakin niitä kohti lähteä lompsimaan, mutta ei järjestä kuitenkaan hirveää vetokisaa hoitajan kanssa jos tämä napakammin nykäisee riimunnarusta saadakseen hepan oikeaan suuntaan. Kengittäjän ja eläinlääkärin käyntejä tamma ei oikeastaan noteeraa ollenkaan, vaikka paikallaan seisominen toki usein laiskottaakin ja kengittäjään on sitten kiva nojailla..

Kuten vähän jo mainitsinkin, ratsuna Dona reipastuu eikä ole kuin vetelä laama. Vaikka Donan suku vahvasti koulupainotteinen onkin, löytyy siltä taitoa ja intoa myös esteisiin ja valjakkoponinakin toimimiseen, omistajan innostuttua sen ajamiseenkin opettamaan. Oikeastaan Dona on oikein miellyttävä keskivertoratsu. Se ei poukkoile ympäri kenttää ylienergisenä pallosalamana, mutta sitä ei tarvitse jatkuvasti komentaakaan raipan ja kannusten kanssa. Herkkiin ratsuihin tottuneiden ratsastajien höyhenenkevyet avut tamma kuittaa kärpäsen kutitteluna, mutta kovasta potkimisesta ja repimisestä se närkästyy eikä varmasti rentoudu ja hakeudu eteen ja alas kuten kuuluisi. Sen askellajit ovat myös todella miellyttävät ja askel pitkä.

Kouluradalla Dona tykkää erityisesti erilaisista väistöistä, kunhan ratsastaja vain antaa selkeät avut ja pitää huolen asetuksesta. Myös kokoamiset luonnistuvat tammalta helposti ratsastajalle eniten työtä aiheuttaessa käyntityöskentelyn: voi olla kinkkistä saada tamma kävelemään sopivan ripeästi mutta kuitenkin tyynesti. Esteradalla Dona ei erikoisesteitäkään kauhistele, mutta hyppää jokaisen esteen melko eksoottisella tekniikalla vähän siitä kohdasta ponnistaen mistä sattuu huvittamaan. Huonolla tasapainolla varustettujen ratsastajien esteratsu Dona ei siis ainakaan ole!

Maastossakin Dona etenee tyynesti mutta reippaasti ja eteenpäinpyrkivästi. Se ylittää kopisevat sillat ja kahlaa läpi suurienkin lätäkköjen ilman ongelmia, ja laukkasuorallakin se kyllä päästelee minkä kintuista irti saa mutta rauhoittuu välittömästi laukan jälkeen eikä kaahaile turhia. Turvan alta polun poikki vipeltävät jänikset saavat tamman vähän jännittymään ja kyttäämään ympäristöä hetken aikaa tarkemmin, mutta mitään pystyynnousuhepuleita se ei esittele. Maastoesteetkin ylittyvät vaadittaessa Donan omalla, erikoisella tyylillä.

Ajettaessa tämä neiti käyttäytyy yhtä fiksusti kuin ratsastettaessakin. Nuorenakaan se ei ihmetellyt perään asetettavia kärryjä kummemmin vaan veteli niitä jopa ihan innoissaan! Niin koulu- kuin tarkkuuskokeessakin se vääntäytyy pienestäkin kulmasta pienestä käskystä ja kestävyyskokeessa vauhtia löytyy pyytämättäkin, mutta ei liikaa!

Kisoissa Dona tutustuisi mielellään muihin hevosiin ja ihmisiin ja kuikuileekin uusien tuttavuuksien toivossa ympärilleen normaalia innokkaampana. Verryttelyssä sitä usein vähän jänskättää, mutta rauhallisen ratsastajan suorittama kunnollinen verryttely saa sen rentoutumaan ja olemaan kisaradalla taas oma, tasainen ja hallittu itsensä. Kisoihin matkustaminen sujuu (kuinka yllättävää) mukavasti Donan astellessa kuljetusautoon ilman mutinoita ja rouskutellessa matkan aikana heinäverkkonsa tyhjäksi. Kisapaikalle saavuttaessa pitää toki toivottaa itsensä tervetulleeksi kimakalla hirnunnalla!

Otteita elämästä

Tamma kilpailee tasottomien kilpailujen lisäksi myös porrastetuissa, tarkista ominaisuuspisteet rekisterisivulta.

Sukujuuret

Sanasia luonteesta

Otteita elämästä

näyttelymenestys